Otsikon slogania käytetään usein humoristisessa yhteydessä, kun halutaan viitata henkilön epärehellisiin tai hämäräperäisiin tarkoitusperiin. Mutta miksi kysymyksessä on juuri käytetty auto, miksi juuri käytettyjen autojen kauppiaat on valjastettu huijarin rooliin? Jostainhan nämä stereotypiat yleensä kumpuavat, joten perehdytään aiheeseen vähän tarkemmin.
Käytetty auto ostetaan järjellä – vai sittenkin tunteella?
Auton ostaminen on lähes kaikille iso päätös, hankinta, jota pohditaan pitkään. Vaikka moni kuvittelee ostavansa auton -tai veneen, moottoripyörän tai vaikkapa asuntovaunun- taloudellisten realiteettien ja faktojen pohjalta, auton ostoon liittyvät vahvasti myös tunteet. Tämä on tietysti hyvä asia; jos jokin asia tuntuu hyvältä, omalta ja oikealta, se luultavasti myös on sitä. Ja usein hyvän fiiliksen pohjalta tehtyyn päätökseen ollaan tyytyväisiä vielä pitkän ajan jälkeenkin. Autoa ostettaessa joutuu pohtimaan myös omaa identiteettiään. Urheilullinen, menestyvä, turvallisuushakuinen, järkevä vai käytännöllinen, tai ehkä sittenkin jonkun tietyn merkin kannattaja? Halusi ostaja sitä tai ei, stereotypiat vaikuttavat mielikuvaan ihmisistä, ja Toyotalla ajava luokitellaan helposti erilaiseksi ihmiseksi kuin vaikkapa Bemarilla ajava. Joskus jopa ennen kuin ihmistä on edes kasvokkain tavattu. Monille auto ei siis ole vain auto.
Koska monenlaisia tunteita on pelissä ostoprosessin aikana ja euroja tietysti myös, prosessin tuloksena hankittuun autoon ladataan enemmän toiveita ja odotuksia kuin moneen pienempään hankintaan. Käytetty auto on kuitenkin aina käytetty auto, ja ennakoimattomissa olevia tai iän tuomia vikoja saattaa tulla vastaan. Joskus käytetyn auton ostaja kokee täysin tahattomat, tai omasta huolimattomuudesta aiheutuneet viat lähes loukkauksena tai huijauksena. Reklamaatiot ovat tilanteita, joissa autokaupan ja sen henkilöstön asiantuntijuus ja asiakaspalvelutaidot punnitaan. Välillä riitoja joudutaan selvittelemään Kilpailu- ja kuluttajavirastossa asti. Yksityiseltä ostettaessa voimassa on yleensä vain perävalotakuu, jolloin ostavan osapuolen harmitus on ymmärrettävästi vieläkin suurempaa.
Kauppiaat ostavat halvalla ja myyvät kalliilla?
Koska auton ostoon ja omistamiseen liittyvät suuret tunteet, myös siitä luopuminen saattaa ottaa koville. Autolla on omistajalleen tunnearvoa, mutta tätä arvoa ostajat eivät valitettavasti pysty huomioimaan hyvityshinnassa. Mikäli ostajana on autokauppa, auton myymiseen liittyy monia kuluja, jotka eivät ole asiakkaalle näkyviä mutta jotka kaupan pitää ottaa huomioon hinnassa: huolto-, siivous- ja markkinointikulut, riski siitä, että autoa ei saadakaan myydyksi suunnitellussa ajassa ja mahdolliset viat, jotka eivät myyntihetkellä ole havaittavissa. Jos autosta saatava hyvityshinta onkin alempi kuin asiakas on kuvitellut, voi hän kokea joutuneensa huijausyrityksen kohteeksi, ja tämä taas ruokkii kuvaa käytetyn auton myyjistä epärehellisinä oman edun tavoittelijoina. Myös erilaiset taustat ja kommunikaatiotavat voivat vaikuttaa mielikuviin puolin ja toisin; jos myyjä puhuu pelkkää tekniikkaa ja ohittaa asiakkaalle tärkeitä asioita muka epäolennaisina pikkuseikkoina, voi asiakkaalle jäädä olo, että häntä ei aidosti kuunnella, ja että tavoite on vain lyödä kauppa kiinni hinnalla millä hyvänsä.
Ja sitten on toki niitä ihan rehellisiäkin huijareita, jotka tietävät jo kaupantekohetkellä myyvänsä sutta ja sekundaa, mutta laskevat silti pääsevänsä voiton puolelle. Näitä tyyppejä löytyy ikävä kyllä jokaiselta alalta, ja enenevässä määrin. Varmaa keinoa huijarin tunnistamiseksi ei ole, mutta omaan intuitioon ja ensivaikutelmaan kannattaa luottaa. Nuku yön yli, kysele ja selvitä myyjän taustat, hengähdä syvään ja kysy vielä kerran itseltäsi: ostaisinko tuolta mieheltä käytetyn auton?